Djatlovin solan mysteeri
          

4.2.2017

Djatlovin solan mysteeri



Djatlovin sola
Pelastusryhmä hylätyllä leirillä

Artikkeli sisältää kuvia, jotka eivät sovi herkemmille lukijoille.

Djatlovin solan onnettomuus on pysynyt mysteerinä näihin päiviin asti. Tapaus herättää mielenkiintoa monista eri syistä, esim. alkuperäisissä dokumenteissa ei ole minkäänlaista mainintaa korkeista säteilypitoisuuksista. Tehtiinkö alueella salaisia kokeita? Pelästyttikö jokin vaellusryhmän niin pahasti, että joutuivat pakenemaan paljain jaloin lumihankeen kovalla pakkasella?

Onnettomuus


Djatlovin solan onnettomuus oli yhdeksän henkilön retkikunnan kuolemaan johtanut onnettomuus Pohjois-Uralilla 2. helmikuuta vuonna 1959.

Sola, jossa onnettomuus tapahtui, on myöhemmin nimetty Djatlovin solaksi siellä menehtyneen vaellusryhmän johtajan, Igor Djatlovin mukaan.

Ensimmäiset tutkimustulokset viittasivat vaellusryhmän repineen telttansa auki sisäpuolelta ja paenneen paljain jaloin lumihankeen. Ruumiissa ei ollut ulkoisen väkivallan merkkejä, mutta kahdella uhrilla oli kallonmurtumia, kahdella kylkiluunmurtumia ja yhdeltä puuttui kieli. Myöhempien lähteiden mukaan neljän uhrin vaatteissa oli korkeita säteilypitoisuuksia, mutta tästä ei ole mainintaa alkuperäisissä dokumenteissa.

Neuvostotutkijoiden johtopäätös oli vain, että "tuntematon pakottava luonnonvoima" oli aiheuttanut kuolemat. Alue suljettiin kolmeksi vuodeksi tapauksen jälkeen. Tapahtumien kulku on jäänyt epäselväksi, koska henkiinjääneitä ei ole.

Djatlovin solan onnettomuus


Retkikunnan määränpäänä oli 10 kilometriä onnettomuuspaikalta pohjoiseen sijaitseva Otorten-vuori. Reitti oli luokiteltu vaikeusasteeltaan "Kategoria III":een, kaikkein vaikeimmaksi. Kaikki ryhmän jäsenet olivat kokeneita pitkänmatkanhiihtäjiä ja vuoristossa liikkujia.

Djatlov oli etukäteen sopinut lähettävänsä sähkösanoman urheiluseuralleen heti, kun ryhmä palaa takaisin Vižaihin. Tämän olisi pitänyt tapahtua viimeistään 12. helmikuuta, mutta asiaan ei heti reagoitu, kun päivämäärä koitti eikä viestiä kuulunut. Muutaman päivän viivästykset olivat yleisiä hiihtovaelluksilla. Ensimmäinen vapaaehtoinen opiskelijoiden ja opettajien muodostama pelastuspartio lähti matkalle 20. helmikuuta huolestuneiden omaisten vaatimuksesta. Myöhemmin myös poliisi ja armeija osallistuivat etsintöihin helikopterein ja lentokonein.

26. helmikuuta etsijät löysivät hylätyn leirin vuoren rinteeltä. Teltta oli vaurioitunut pahoin ja jäljet lumihangessa johtivat kohti läheistä metsikköä (solan toisella puolella 1,5 km koilliseen), mutta 500 metrin päässä jäljet peittyivät lumeen. Metsän reunasta suuren männyn alta löytyi nuotion jälkiä ja kaksi vainajaa (Krivoništšenko ja Dorošenko) alusvaatteisillaan ilman jalkineita. Männyn ja leirin väliltä etsijät löysivät kolme ruumista (Djatlov, Slobodin ja Kolmogorova), joiden asennoista päätellen he olivat yrittäneet palata takaisin leiriin. Heidät löydettiin toisistaan erillään 300:n, 480:n ja 630:n metrin päässä männystä.

Muiden retkikunnan jäsenten etsintä kesti yli kaksi kuukautta. Heidät löydettiin 4. toukokuuta neljän metrin syvyydestä lumihangesta kauempana metsässä olleesta rotkosta.

Onnettomuustutkinta aloitettiin heti ensimmäisten ruumiiden löydyttyä. Viidellä vainajalla ei ollut kuolemaan johtaneita vammoja, joten kuolinsyyksi määriteltiin hypotermia. Yhdellä uhrilla oli pieni kallonmurtuma, mutta se ei ollut hengenvaarallinen.

Toukokuussa löytyneiden neljän ruumiin tutkinta muutti kokonaiskuvan. Kolmella oli kuolettavia vammoja: Thibeaux-Brignollella oli paha kallonmurtuma ja Dubininalla ja Zolotarjovilla oli murtumia rintakehän alueella. Vammojen laatu oli erään asiantuntijan mukaan pahoissa auto-onnettomuuksissa aiheutuvien luunmurtumien luokkaa. Ruumiissa ei ollut ulkoisia haavoja, eli vaikutti siltä, kuin vammat olisivat syntyneet kovan paineen seurauksena. Yhdeltä naiselta puuttui kieli. Alkuvaiheessa pidettiin mahdollisena, että paikallinen alkuperäiskansa mansit olisivat voineet murhata hiihtäjät, mutta tutkinnassa paljastuneet seikat sulkivat tämän vaihtoehdon pois. Alueella ei ollut muita kuin hiihtäjien itsensä jalanjälkiä, eikä merkkejä väkivallasta näkynyt.

Todisteiden mukaan ryhmä oli hylännyt leirinsä yöllä, kun he olivat jo nukkumassa. Vaikka pakkanen oli kova (-30 °C:n paikkeilla) ja myrskysi, heillä ei ollut paljon vaatteita yllään. Joillain oli vain yksi kenkä, toisilla ei ollut kenkiä ollenkaan tai oli vain pelkät sukat. Joillain oli yllään riekaleita toisten kuolleiden vaatteista. Ne oli ilmeisesti revitty siinä vaiheessa kun osa uhreista oli jo kuollut. Hypotermiatapauksissa ns. "paradoksaalinen riisuutuminen" on melko yleistä. Sitä esiintyy vakavissa ja keskivaikeissa tapauksissa, joissa potilaista tulee sekavia ja arvaamattomia. He saattavat riisua vaatteitaan, mikä puolestaan johtaa yhä suurempaan lämmönhukkaan.

Tutkimukset lopetettiin virallisesti toukokuussa 1959. Tämän jälkeen asiakirjat talletettiin salaiseen arkistoon. Valokopiot asiakirjoista julkaistiin 1990-luvulla, mutta osa papereista oli kadonnut.

Lähteet:
Wikipedia - Djatlovin solan onnettomuus
Seuraa blogia - Bloglovin

1 kommentti:

  1. Vuori, jolle seurue oli menossa tunnettiin paikallisella nimellä "älä mene sinne" Aikaisemmin oli tapahtunut samanlainen tapaus, jossa hävisi useita ihmisiä. Kuolinsyyntutkijan mukaan pahimmin ruhjoutuneiden uhrien kuolinsyy oli "compelling force" luonnonvoimista ei puhuttu. N. 50 kilometrin etäisyydellä oli geologien leiri, josta nähtiin paikalla tapahtumahetkellä oranssin värisiä valoja.
    Ihmetystä, ainakin itselle, tuotti ajatus, että tuonaikaisilla välineillä , neuvostoliittolaisilla, voi leiriytyä teltassa -30 asteen pakksessa alusvaatteissa ja jopa ilman sukkia.

    VastaaPoista

Kommenteissa on moderointi käytössä. Epäasiallisia kommentteja ei julkaista.

Tietoa

Mysteerien maailma käsittelee paranormaaleja ilmiöitä, salaliittoteorioita, kryptozoologiaa sekä muita mielenkiintoisia aiheita.

Muita aihealueita:
Salaseurat, henkimaailma, muinaishistoria, historian henkilöt sekä katoamistapaukset.

Lisätietoa sivusta
Linkkilista
Ylläpito suosittelee
Tietosuojakäytäntö

Facebook-sivut

Otamme vastaan kokemuksia

Onko sinulla oma mielenkiintoinen kokemus jaettavaksi lukijoillemme?

Mikäli sinulta löytyy jännittävä/mielenkiintoinen kokemus, niin lähetä yhteydenottolomakkeella viestiä.

Otamme lomakkeen kautta vastaan myös palautteita
ja juttuvinkkejä.

Ota yhteyttä

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *