Mysteerien maailma
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mielenkiintoiset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Mielenkiintoiset. Näytä kaikki tekstit
          

8.3.2018



Ihmissusi

Jean Grenier


Jean Grenier (n. 1590–1610) oli ihmissudeksi epäilty poika, joka mainitaan muun muassa Sabine Baring-Gouldin kirjassa The Book of Were-Wolves (1865). Tiedot hänestä perustuvat vuonna 1603 pidetyn oikeudenkäynnin asiakirjoihin.

Jean Grenier oli köyhän työläisen poika S. Antoine de Pizonin kylästä, vaikka hän itse väittikin olevansa papin poika. Kolme kuukautta ennen kohtaustaan hän oli lähtenyt kotoaan ja ollut sekalaisissa töissä eri paikoissa tai kerjännyt maantiellä. Hän oli ollut monta kertaa hoitamassa maanviljelijöiden laumoja, mutta koska hän ei ollut hoitanut tehtäviään tyydyttävästi, hänet irtisanottiin. Kuulustelussa poika oli haluton paljastamaan tietoja menneisyydestään, minkä takia kaikki hänen antamansa tiedot tarkistettiin.

Oikeudenkäynti


Oikeudenkäynnissä Grenier myönsi tappaneensa ja syöneensä useita lapsia. Hän kertoi pääseensä sisään erääseen taloon pienessä kylässä ja löytäneensä sieltä pienen lapsen kehdostaan. Hän oli ottanut lapsen kehdostaan, paennut talosta ja syönyt lapsesta sen minkä jaksoi. Loput hän oli antanut toiselle sudelle. S. Antoine de Pizonin lähellä hän oli hyökännyt pienen lammaspaimentytön kimppuun ja syönyt hänet. Kuusi viikkoa ennen kiinnijäämistään hän oli hyökännyt taas yhden tytön kimppuun samalla alueella. Eparonissa hän olisi tappanut M. Millonin koiran, ellei omistaja olisi tullut suojelemaan eläintään.

Tämän lisäksi Grenier tunnusti yrittäneensä tappaa ja syödä Marguerite Poirierin, joka kuitenkin piti hänet kauempana kepin avulla. Kysyttäessä hän osasi tunnistaa Marguerite Poirierin viiden muun tytön joukosta ja kertoi tytön haavoista, jotka hän oli tehnyt hampaillaan. Lisäksi Marguerite Poirier pystyi ainoana ihmisenä todistamaan Grenierin muuttuneen sudeksi. Myös hänen hyökkäyksensä erästä pientä poikaa vastaan todistettiin, kun poikaa ja hänet pelastanutta setää kuulusteltiin.
>br> Grenierin mukaan hän oli juossut pitkin maata sutena siitä lähtien, kun hän oli kymmenen tai yhdentoista ikäinen. Silloin hänen naapurinsa Duthillaire (joidenkin lähteiden mukaan Pierre La Tilhaire) oli esitellyt hänet metsässä asuvalle mustapukuiselle miehelle, Metsän ruhtinaalle (Maître de la Forêt), joka oli merkinnyt hänet kynnellään ja antanut salvaa ja suden nahan, joiden ansiosta hän pystyi muuttamaan muotoaan sudeksi. Metsän ruhtinaan käskystä hän kulki kylissä tappamassa lapsia. Yleensä hän kävi kierroksillaan muutaman tunnin kerrallaan, kun kuu oli katoamassa, ja muuntautui öisin. Vain kerran hän matkasi Duthillairen kanssa, mutta he eivät olleet surmanneet ketään silloin.

Grenier syytti isäänsä avunannosta ja oman sudennahan omistuksesta. Hän myös kertoi, että oli isänsä kanssa ollut Grillanden kylässä, missä Grenier oli tappanut hanhia paimentamassa olleen tytön. Grenierin mukaan hänen äitipuolensa oli muuttanut erilleen hänen isästään, kun äitipuoli oli nähnyt isän oksentavan ulos koiran tassut ja lapsen sormia. Grenierin mukaan Metsän ruhtinas oli kieltänyt vasemman peukalonkynnen pureskelun.

Duthillaire pidätettiin ja Grenierin isä tuotiin oikeudenkäynnin eteen. Grenierin isän ja äitipuolen antamat lausunnot pitivät monessa kohtaa yhtä Grenierin kertomuksien kanssa. Kadonneiden lasten vanhempien antamat päivämäärät ja kaikki haavat, jotka Grenier kertoi tehneensä, sekä niiden tekotavat pitivät myös paikkansa Grenierin antamien tietojen kanssa.

Kun Grenier tuotiin isänsä luo, hän alkoi muuttaa tarinansa tietoja ja pitkään jatkunut kuulustelu keskeytettiin. Seuraavan kerran, kun isä ja poika olivat samassa oikeussalissa, Grenier ei juuri muuttanut kertomustaan.

Tuomio


Puolustuksen puolelta oikeutta kehotettiin unohtamaan noituus ja pedoksimuuntautuminen ja sen sijaan huomioimaan lapsen ikä ja mielentila. Grenier todettiin hyvin jälkeenjääneeksi. Puolustus esitti myös, että lykantropia on vain hallusinaatio, ja että todellinen ruumiinmuutos tapahtui vain hullun ihmisen mielessä. Niinpä Grenieriä ei voisi rangaista tästä rikoksesta. Lisäksi hänen moraalinen kehityksensä ja koulutuksensa todettiin olevan vähäisiä.

Oikeus tuomitsi Grenierin vangiksi Bordeaux'n luostariin, jossa hänelle opetettaisiin kristillisiä tapoja ja moraalia. Jos hän yrittäisi paeta, hänet surmattaisiin. Hänen isäänsä vastaan ei saatu todisteita ja mies vapautettiin oikeussalista syytteittä.

Myöhemmin


Heti vapauduttuaan luostarin alueelle Grenier juoksi puutarhoissa hullun lailla neljällä jalalla. Hän löysi verisen kasan kokilta ylijääneitä sisälmyksiä ja kävi niiden kimppuun syöden ne uskomattoman nopeasti.

Seitsemän vuoden luostarielämän jälkeen pojasta oli tullut hyvin ujo ja nöyristelevä eikä hän halunnut katsoa ketään kasvoihin. Hänen silmänsä olivat syvällä päässä ja rauhattomat, hampaat olivat pitkät ja hyvin ulkonevat. Grenierin kynnet olivat mustat ja joissain kohdista aivan loppuun kuluneet. Hänen mielensä oli tyhjä eikä hän näyttänyt ymmärtävän muita kuin aivan yksinkertaisia asioita. Hän kuoli kahdenkymmenen vuoden iässä.

Lähde:
Jean Grenier - Wikipedia
          

1.3.2018



Dead Sea scrolls

Kuolleenmeren kääröt tai Qumranin tekstit ovat reilun 900 käsikirjoituksen joukko, joka löydettiin vuosina 1947–1956 yhdestätoista Qumranin lähistöllä sijaitsevasta luolasta lähellä Kuolluttamerta. Vuonna 2017 eräät arkeologit Heprealaisesta yliopistosta esittivät löytäneensä "luolan 12", jonka yhteyttä muihin luoliin ei ole kuitenkaan vielä todennettu; luolassa ei ollut kääröjä, joissa olisi ollut kirjoitusta.

Kuolleenmeren läheltä on löydetty muitakin varhaisia käsikirjoitusfragmentteja (esim. Wadi Murabba'atista, Nahal Heveristä), joten Kuolleenmeren kääröt -nimitys kattaa tarkkaan ottaen laajemman joukon kirjoituksia, mutta useimmiten sillä tarkoitetaan nimenomaan Qumranin tekstejä.

Suurin osa löydöistä on säilynyt vain katkelmina, käsikirjoituspalasina. Vain kymmenkunta käsikirjoitusta on säilynyt kokonaisena tai lähes kokonaisena. Suurin osa on kirjoitettu nahalle, mutta joukossa on myös joitakin papyrusfragmentteja. Tekstit on kirjoitettu hepreaksi (suurin osa), arameaksi ja kreikaksi.

Tekstien joukossa on Vanhan testamentin/Heprealaisen Raamatun (Tanakin) kirjojen käsikirjoituksia, apokryfisiä ja pseudepigrafisia tekstejä sekä entuudestaan tuntemattomia uskonnollisia tekstejä.

Kääröjen kirjoittajista ei ole tietoa. Perinteisesti kirjoittajat on yhdistetty lähistöllä olevan Khirbet Qumranin asukkaisiin. Näitä on pidetty myös muista lähteistä tunnettuina essealaisina. Esselaisteorian ja varhaisen Qumran-tutkimuksen mukaan asukkaat olivat irroittautuneet omaksi lahkokseen noin 100-luvun eaa. puolivälissä. Syynä tähän olisi ollut kiista ylipapista Jerusalemin temppelissä. Yhteisö olisi elänyt tiukkojen sääntöjen mukaan aina vuoden 68 jaa. juutalaissotaan saakka ja kätkenyt kääröt yhteisön asuinpaikan lähellä sijaitseviin luoliin.

Uudemman tutkimuksen mukaan asutus Qumranilla on alkanut vasta noin 100–50 eaa. eikä asukkaita voi kiistatta yhdistää varmasti tai pelkästään tekstien kirjoittajiin. Qumranin tekstien perusteella puhutaan usein laajemmasta Qumranin liikkeestä tai Kuolleenmeren kääröjen yhteisöistä, jotka olivat vastuussa tekstien laatimisesta, kopioimisesta ja säilyttämisestä ja jotka todennäköisesti asuivat useammassa kuin yhdessä paikassa.

Suurin osa käsikirjoituksista sijoittuu vuosien 200 eaa. ja 100 jaa. välille. Kääröillä on ollut satoja eri kirjoittajia. Qumranin kääröt kertovat kristinuskoa vanhemmasta juudealaisesta ryhmästä ja juutalaisista uskomuksista ja käytännöistä.

Löytöä pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä arkeologisista löydöistä. Kääröjen teksteistä on saatu paljon arvokasta tietoa juutalaisuudesta ja kristinuskoa edeltävistä vaiheista. Kuolleenmeren kääröt ovat tärkeitä Tanakin ja sitä kautta kristillisen Vanhan testamentin tutkimukselle. Kääröt osoittavat, että Tanakin tekstikokoelma ei ollut vielä valmis vuoteen 68 jaa. mennessä. Kuolleenmeren kääröissä on paljastunut eroja keskenään ja vertailussa masoreettiseen tekstiin ja kreikankieliseen Septuagintaan.

Kääröt ja niiden sisältö


Radiohiiliajoituksen, tekstianalyysien ja käsiala-analyysien perusteella kirjoitukset on tehty eri aikoina 100-luvun eaa. ja ensimmäisen vuosisadan välisenä aikana.

Luolasta löytynyt Suuri Jesajan käärö (käärö 1Qls-a) on radiohiiliajoituksella päivätty vuosien 335 eaa.–107 eaa. välille. Se on toiseksi suurin Qumranista löydetyistä kääröistä, pituudeltaan 6,7 metriä. Se on myös yksi tärkeimmistä kääröistä, sillä sen kopioita on löydetty luolista ainakin 18. Vain Egyptistä löytynyttä Nash-papyrusta pidetään vastaavana hepreankielisenä muinaisjäänteenä. Samankaltaista kirjoitettua materiaalia on löytynyt myös muualta lähistöltä, muun muassa Masadan linnoituksesta. Osa kääröistä on kirjoitettu papyrukselle, mutta monet niistä on tehty gevilinä tunnetulle ruskehtavalle eläimennahalle. Kääröt on kirjoitettu linnunsulilla käyttäen mustetta, joka on tehty hiilimustasta ja valkoisesta pigmentistä. Kuparikäärön nimellä tunnettu kirjoitus on kaiverettu kuparilevyille, jotka on sen jälkeen juotettu yhteen.

Suurin osa kääröistä on kirjoitettu yhdellä kolmesta heprean murteesta: raamatullisella heprealla (eli klassisella heprealla), "Kuolleenmeren kääröjen heprealla" kuten Kuparikäärö ja MMT (4QMMT, Miqsat Ma'aseh ha-Torah) tai "proto-tannaitisella" heprealla. Osa kääröistä on arameaksi tai koineeksi.

Käärölöydöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: raamatulliset käsikirjoitukset (noin 25 % kaikista löydöistä, näitä on löytynyt kaikista muista nykyisen Vanhan testamentin kirjoista paitsi Esteristä ja Nehemiasta), apokryfit, pseudepigrafit ja muut juutalaiset uskonnolliset kirjoitukset, joita ei löydy kanonisoidusta heprealaisesta Raamatusta (muun muassa Henokin kirja, Riemuvuosien kirja ja Kahdentoista patriarkan testamentti) sekä yhteisön omat tekstit. Noin 15 % kääröistä on tunnistamattomia.

Yhteisön omat tekstit eli kommentaarit jaetaan kuuteen ryhmään: säännöt (muun muassa Yhdyskuntasääntö (1QS/4QSa-j) ja Damaskon kirja (CD)), eksegeettiset eli Vanhan testamentin kirjoja tulkitsevat tekstit, eskatologiset kirjoitukset (mm. Seurakuntasääntö (1QSa) ja Sotakäärö eli Valon lapsien sota Pimeyden lapsia vastaan (1QM)), runolliset ja liturgiset tekstit (mm. Hymnien kirja eli Hodajot (1QH) ja Sapattiuhrin laulut (4QShirShab)), Halakaa eli lain tulkintaa käsittelevät tekstit ja puhtautta käsittelevät säädökset (mm. Tooran määräyksiä (4QMMT)) sekä Vanhan testamentin parafraasit (mm. Genesis-apokryfi (1QapGen)).

Salaliittoteoriat


Jotkut otaksuivat, että löydön tutkimuksen yhteydessä esiintynyt salailu johtui Vatikaanin vaikutuksesta: Vatikaani olisi mahdollisesti pelännyt löytöjen sisältävän kristinuskolle epäedullista aineistoa. Paavin ja roomalaiskatolisen kirkon vaikutusvalta voisi näin tulla uhatuksi. Salaliittoteorioita ruokki se, että viisi alkuperäisen tutkijaryhmän kahdeksasta jäsenestä oli katolilaisia ja näistä kolme pappeja. Yhtään juutalaista ei valittu tähän juutalaisia tekstejä tutkivaan työryhmään. Antti Marjasen ja Ismo Dunderbergin mukaan salaliittoteoriat ja perättömät huhut johtuivat siitä, ettei pieni tutkijaryhmä pystynyt julkaisemaan tutkimustuloksia tarpeeksi nopeasti.




Suomenkieliset käännökset kääröistä löytyvät osoitteesta: http://www.apokryfikirjat.com

Lähde:
Kuolleenmeren kääröt - Wikipedia
          



Tuukkalan kalmiston muistomerkki
Lähde: Kulttuurireitit

Tuukkalan kalmisto


Tuukkalan kalmiston alueelta kaivettiin vuonna 1886 33 hautaa. Kalmisto löytyi kun Tuukkalaan sijoitetun reservikomppanian harjoituskenttää tasoitettiin. Alueella oletetaan olleen n. 70 hautaa. Suurin osa haudoista on polttamattomia ruumishautoja. Ne ovat ristiretkien ajalta eli 1100-1300-luvuilta. Vanhanaikaisia polttohautoja oli kaikkiaan viisi, joista yhdessä oli mukana hautakalmisto karjalaisine naisen koruineen. Kalmistossa on myös ruumishautoja, jotka sijoituksensa ja asentonsa puolesta viittaavat kristilliseen hautauskulttuuriin.

Youtubessa KriittinenKriitikko nimimerkillä toimiva henkilö kertoo alla löytyvällä videollaan Tuukkalan kalmistosta. Hän koki kavereidensa kanssa painostavaa tunnelmaa, huomasi oudot jalanjäljet sekä näki myöhemmin oudon tumman hahmon.




Lähteet:
paranormaaliblogi.net (main source)
Kulttuurireitit.fi
Tuukkalan kalmisto - Wikipedia
Linkki videoon
          

22.2.2018



Babuška-nainen

Babuška-nainen (engl. Babushka Lady) on lempinimi tunnistamattomalle naishenkilölle, jonka tiedetään valokuvanneen tai jopa videoineen John F. Kennedyn salamurhan vuonna 1963 erittäin läheltä. Hänen nimensä tulee hänen pitämästään huivista ja venäjän kielen sanasta babuška, joka tarkoittaa mummoa tai vanhaa naishenkilöä.

Vaikka monet näkivät tapahtuman aivan yhtä läheltä, on tapahtumasta kuitenkin erittäin vähän läheltä otettua video- tai kuvamateriaalia joka selventäisi tutkijoille tilanteen kulkua. Lisäksi moni paikalla ollut etsi suojaa ja juoksi pakoon laukausten jälkeen, toisin kuin Babuška-nainen, jonka tiedetään todistetusti jatkaneen kuvaamista tilanteesta huolimatta. Yhdessäkään valokuvassa, jossa Babuška-nainen esiintyy, hän ei katso suoraan kameraan joten häntä ei ole koskaan pystytty tunnistamaan eikä hän ole koskaan ilmoittautunut lukuisista pyynnöistä huolimatta.

Vuonna 1970 Beverly Oliver -niminen nainen väitti olevansa Babuška-nainen. Hänen väitteensä osoitettiin myöhemmin perättömiksi. Hän muun muassa väitti kuvanneensa tapahtumat kameralla, joita ei vielä tuolloin ollut olemassakaan. Lisäksi valokuvat Babuška-naisesta osoittavat naisen olevan vanhempi kuin Oliver tuolloin.

Tapauksen toinen merkittävä sivuhenkilö on niin kutsuttu Sateenvarjomies (engl. Umbrella Man), joka nähdään Kennedyn kulkureitin varrella mustiin pukeutuneena pitämässä sateenvarjoa auki yllään kirkkaana syyspäivänä. Vuonna 1978 mies nimeltä Louie Steven Witt kertoi olevansa kyseinen mies, ja yhä omistavansa sateenvarjon. Hän kertoi sateenvarjon olleen eräänlainen protesti Kennedyn politiikalle.

Lähde:
Babuška-nainen - Wikipedia
          



Vietnam

Operation Wandering Soul (suom. Operaatio Kulkeva Sielu) oli Yhdysvaltojen propagandakampanja Vietnamin sodassa.

Operaatio perustui monen vietnamilaisen uskomukseen vaeltavasta sielusta.

Vietnamilaisen uskomuksen mukaan kuolleet tulee haudata kotimaahansa tai heidän sielunsa vaeltavat päämäärättömästi kivussa ja kärsimyksessä. Vietnamilaiset ajattelevat, että jos ihminen on huonosti haudattu, heidän sielunsa vaeltaa päämäärättömästi.

Yhdysvaltalaiset insinöörit nauhoittivat aavemaisia ja sekavia ääniä useita viikkoja, joiden esitettiin olevan kuolleiden Vietkong sotilaiden kulkevia sieluja. Operaation tarkoituksena oli iskeä kauhua viholliseen. Tehtävän perustana oli saada Vietkong pakenemaan tai antautumaan. Helikopterit joskus kailottivat kai'uttimista nauhoitusta. Nauhoitusta erityisesti toistettiin yöllä viidakoissa.

oskus Wandering Soul nauhoitusta käytettiin muiden nauhoitusten kera, jotta pelkoa viholliseen saataisiin entistä enemmän tuotettua. Eräs entinen 6. PSYOP Pataljoonan sotilas sanoi. "Tiedättekö mitä teimme Nui Ba Denin vuorella vuonna 1970? 6. Psyop sai ilmavoimien pilotin lentämään Bangkokiin eläintarhaan nauhoittamaan aitoa Tiikerin karjumista. Meillä oli Chieu Hoi sotilas joka meni vuorelle kertomaan Vietkongille, että tiikeri on hyökkäämässä Vietkongin kimppuun lähiaikoina. Me lisäsimme Wandering Soulin nauhoitukseen tiikerin karjumista ja kaksi miestä meni vuoren lähettyville soittamaan nauhoitusta. 150 Vietkongia tuli alas vuorelta myöhemmin.

Operaation lopputulos on tuntematon. Vietkong yleensä vastasi nauhoitukseen ampumalla.



Lähteet:
Operation Wandering Soul - Wikipedia
psywarrior.com - Wandering Soul
          

30.1.2018



Dinosaur
KUVA: HANDOUT

Mansourasaurus shahinaen fossiili löytyi Egyptistä Dakhlan-keitaalta


Tutkijaryhmä kertoi maanantaina Egyptissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa, että Dakhlan-keitaalla suoritetuissa kaivauksissa on löydetty noin 80 miljoonan vuoden ikäiset dinosauruksen jäänteet.

Keitaalta esiin kaivettu fossiili kuului kasveja ravintonaan käyttäneelle Mansourasaurus shahinae -dinosaurukselle. Mesotsooisella kaudella eläneet mansourasaurukset olivat noin kymmenen metrin pituisia ja painoivat noin 5 000 kiloa.

Mansourasaurukset kuuluivat titanosaurusten ryhmään ja olivat tyypillisiä maaeläimiä nykyisen Afrikan mantereen alueella mesotsooisella kaudella.

Mansouran yliopistossa medialle löydöstään kertoneen tutkijaryhmän mukaan hiljattain esiinkaivettu fossiili on yksi parhaiten säilyneistä, mitä Afrikasta on koskaan löydetty.

Keitaalta löytyi muun muassa osa dinosauruksen kalloa, alaleukaa, kaulaa, selkärankaa, kylkiluita, olkapäätä ja selän osia. Tutkimusryhmän keräämät tiedot on julkaistu Nature Ecology and Evolution -lehdessä.

Vaikka mansourasaurukset vertautuvat kokonsa puolesta hyvin nykymaailman suurimpiin maaeläimiin, afrikannorsuihin, eivät ne lukeudu kaikkien aikojen kookkaimpiin dinosauruksiin, joilla saattoi olla pituutta jopa 30 metriä.

Tutkijaryhmä on esittänyt, että mansourasaurukset saattoivat olla geneettisesti lähempänä nykyisten Euroopan ja Aasian alueilla eläneitä titanosauruksia kuin muita Gondwana-jättimantereella laiduntaneita. Tämän puolestaan katsotaan todistavan ensimmäistä kertaa, että dinosaurukset saattoivat kulkea mesotsooisen kauden loppupuolella Euroopan ja Afrikan välillä. Aikaisemmin on otaksuttu, että Euroopan ja Afrikan dinosaurukset olivat täysin eristyksissä toisistaan mesotsooisen kauden loppuvaiheissa.

Tutkijat pitävät todennäköisenä, että vastaavanlaisia fossiililöytöjä voidaan tehdä Afrikassa myös jatkossa, sillä olosuhteet mantereella ovat siihen suotuisat. Suuri osa Afrikan mantereesta on ruohotasankojen, savannien sekä sademetsien peittämää. Kasvillisuuden peittämän maaperän uskotaan kätkevän alleen runsaasti todisteita kymmenten miljoonien vuosien takaisesta elämästä maapallolla.

Lähde:
IS.fi - Kirjoittaja Mikko Vesa
          

9.1.2018



ghost light

Haamuvalot ufoja?


Haamuvalo tarkoittaa väitettyä maanpäällistä tai taivaalla näkyvää valoilmiötä, jolle ei nykyisin tunneta kattavaa tieteellistä selitystä. Useita maanpinnalla tai sen lähellä näkyviä haamuvaloja kutsutaan kansanperinteessä esimerkiksi virvatuliksi, mutta tunnetaan myös korkeammalla esiintyviä valoja, kuten maavalot tai maanjäristysvalot.

Haamuvalot ovat innoittaneet monenlaisia uskomuksia. Maan lähellä nähtyjen haamuvalojen kuvitellaan olevan aaveita tai aaveiden tai muiden olentojen kantamia lyhtyjä. Taivaalla nähtyjä valoilmiöitä on saatettu pitää vaikkapa lohikäärmeinä. Nykyisin taivaalla nähtyjä tunnistamattomia valoja saatetaan pitää maapallon ulkopuolisen elämän aluksina.

Kuva: Hessdalenin ufot - Norja. Lue koko artikkeli täältä.

Lähteet:
Haamuvalo - Wikipedia
          

4.1.2018



Beale papers

Bealen paperit


Bealen salakirjoitukset (engl. Beale Ciphers) eli Bealen paperit (The Beale Papers) on koodattuja tekstejä sisältävä kokonaisuus, jonka tietyissä osissa sen väitetään sisältävän tiedon kulta-, hopea- ja jalokiviaarteen kätköpaikasta. Aarretta on yritetty etsiä ratkaisemalla koodeja, ja tekstejä on tutkittu eri menetelmin sekä dokumentteina että huijauksena.

Kirjoitusten tarina


Yhdysvalloissa Virginian osavaltion Lynchburgin kaupungissa sijainneeseen hotelli Washingtoniin majoittui tammikuussa 1820 ja uudelleen tammikuussa 1822 mies, joka ilmoitti nimekseen Thomas J. Beale. Jälkimmäisellä käynnillä hän jätti hotellin omistajan haltuun lukitun laatikon, jonka sisällöksi ilmoitti "arvokkaita ja tärkeitä papereita". Hän lähetti tälle ohjeen avata laatikko kymmenen vuoden kuluttua, mikäli jättäjä ei sitä noutaisi. Samalla lähettäjä lupasi myös toimittaa sen sisällön tulkitsemiseen tarvittavan avaimen. Avainta ei kuulunut, ja hotellinpitäjä Robert Morriss avasi laatikon kesällä 1845.

Laatikosta löytyi kolme numerosarjoja, ilmeisesti koodattuja viestejä, sisältävää paperiarkkia ja englanninkielinen saate. Saatekirje kertoo aarteen kokoamisesta ja kätkemisestä. Robert Morriss yritti turhaan ratkaista koodia.

Morriss paljasti Bealen paperit ystävälleen, joka vuonna 1885 kirjoitti anonyymina The Beale Papers -nimisen julkaisun. Julkaisu sisältää Bealen laatikosta löytyneet viestit ja Morrissin kertomuksen siitä, miten ne joutuivat hänelle.

Ratkaisuyritykset


The Beale Papers -julkaisussa esitetään salakirjoitusten yhden osan ratkaisu. Tämä järjestyksessä toinen kolmesta koodatusta arkista oli niin sanottua kirjasalakirjoitusta, jossa kooditekstin numerot vastaavat tietyn avaintekstin sanojen järjestystä ja edelleen esimerkiksi niiden alkukirjaimia. Avaintekstiksi osoittautui Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus. Avatun tekstin mukaan kolmas arkki paljastaisi henkilöt, joille aarre kuuluu ja ensimmäisestä arkista kävisi ilmi tarkka kätköpaikka. Avattu teksti ilmaisee aarteen summittaiseksi sijainniksi Bedfordin piirikunnan ja edelleen Bufford-nimisen paikan lähistön.

Simon Singh kertoo teoksessa Koodikirja (Tammi, 1999), että monet aarteenetsijät kokeilivat turhaan onneaan Bealen salakirjoitusten parissa. Esimerkiksi Hiram Herbert Jr. -niminen Beale-fanaatikko aloitti etsinnän vuonna 1923 ja jatkoi sitä 1970-luvulle asti. Osa salakirjoitusten taustasta kiinnostuneita on puolestaan yrittänyt osoittaa Bealen salakirjoitukset huijaukseksi. He ovat tutkineet esimerkiksi sitä, oliko Thomas Beale todellinen henkilö, ja selvittää kielianalyysin keinoin, onko The Beale Papers -julkaisun laatinut sama henkilö kuin salakirjoitukset.


The Lost Treasure of the Beale Ciphers


Lähteet:
Bealen salakirjoitukset - Wikipedia
          

2.1.2018



Levelland UFO Case
Lähde: The NightSky

Levellandin ufotapaus on yöllä 2.–3. marraskuuta 1957 Levellandissa Luoteis-Texasissa tapahtunut ufohavaintojen sarja joka liittyi Yhdysvaltain marraskuun ufoaaltoon.

Levellandin sheriffin toimisto sai kello 22.50–1.15 välisenä aikana ilmoituksia maantiellä olleesta esineestä. Havaitsijat kuvailivat esineen 30–60 metriä pitkäksi. Havaitsijat kuvailivat vaikutuksia autoihinsa sekä yhdessä ilmoituksista kahteen leikkuupuimuriin. Niiden moottorit ja valot sammuivat tai lakkoilivat. Kohteen poistuttua toiminta palautui normaaliksi.

Kohde kuvailtiin hohtavaksi ja sen nähtiin laskeutuvan pystysuoraan maantielle ja muuttavan väriään nousun ja laskun aikana. Sekä eräs tutkimaan lähteneistä poliisipartioista että eräät silminnäkijät kuvailivat lentävän valaisevan kohteen.

Ilmoitukset tulivat Levellandin kaupungin ympäristöstä toisistaan riippumatta varsin laajalta alueelta ja kuvaukset, yhteensä 15, olivat samankaltaisia. Varmuutta siitä oliko kyseessä yksi ainoa paikkaa vaihtanut kohde vai useita kohteita ei saatu vaikka jotkut ilmoituksista viittasivat edelliseen vaihtoehtoon. Tapaus on yksi Hynekin luokituksen toisen asteen lähituntuman tyyppiesimerkeistä.

Samankaltaiset havainnot Levellandin lähialueella


2. marraskuuta tehtiin Texasin Amarillon lennonjohtotornista ufohavainto. Canadienissa havaittiin samankaltainen laskeutunut esine kuin Levellandissa. Abilenessa ja White Sandsissa raportoitiin kolme laskeutumista 3. päivä marraskuuta. Lisäksi molempina päivinä tehtiin havaintoja lentävistä kohteista Uuden Meksikon Clovisissa ja Teksasin Midlandissa.

Yhdysvaltain ilmavoimien Blue Book selitti Levellandin havainnot pallosalamaksi.

Lähteet:
Levallandin ufotapaus - Wikipedia
          

6.12.2017



el-gigante-de-atacama

Atacaman aavikon jättimäinen geoglyfi


Atacaman jättiläinen (esp. Gigante de Atacama) on Chilessä, Atacaman aavikolla sijaitseva 115 metriä pitkä geoglyfi eli kaiverrus maassa. Kuvion löysi John Barber 1990-luvun alussa.

Chilen ja Etelä-Amerikan maastosta on löytynyt myös useita muita vastaavanlaisia maahan tehtyjä figuureja, joiden aiheena ovat yleensä eläin- ja ihmishahmot sekä geometriset kuviot. Pelkästään Atacaman autiomaasta kuvioita on löytynyt tuhansia. Kuvioiden tarkoitusta ei tunneta, mutta ne liittyvät mahdollisesti kulttimenoihin tai viestivät esimerkiksi turvallisista kulkureiteistä, vedestä ja niin edelleen.




Lähteet:
Atacaman jättiläinen - Wikipedia
          

23.11.2017



Spontaneous Human Combustion

Ihmisen spontaani syttyminen


Itsesytyntä (spontaani itsesyttyminen) on oletettu ilmiö, jossa ihminen syttyy palamaan ilman mitään näkyvää syytä. Itsesytyntää on tarjottu esimerkiksi paranormaalista ilmiöstä, jota tiede ei pysty selittämään. Itsesytyntänä pidettyjä tapauksia tunnetaan lukuisia.

Eläimiin kohdistuneita itsesytyntätapauksia ei tunneta.

Huomiota herättäneenä ilmiönä itsesytyntää on käsitelty usein myös fiktiossa. Fiktiviisiä esimerkkejä löytyy jo muiden muassa Charles Dickensin ja Nikolai Gogolin kirjallisuudesta 1800-luvulta. Myös väitettyjä todellisia itsesytyntätapauksia on käsitelty kirjoissa; ilmiöstä kirjoittaneisiin kuuluu Larry E. Arnold.

Hypoteeseja


Itsesytyntätapauksissa on todettu joukko toistuvia piirteitä, joista osa erottaa ne muunlaisista tulipaloista.

Vaikka itsesytynnän väitetään tapahtuvan spontaanisti, monessa tunnetuissa tapauksissa käsillä on ollut jokin sytytyslähde (usein savuke), mutta ei mitään sytytystä helpottavaa ainetta kuten bensiiniä. Jotkin tapaukset ovat tapahtuneet todistajien silmien edessä ilman näkyvää sytytyslähdettä ulkotilassa.

Tulipalo on yleensä rajoittunut uhrin ruumiiseen. Läheiset huonekalut ja kodinkoneet eivät ole merkittävästi vaurioituneet. Uhrin välittömässä läheisyydessä esiintyy hyvin vähän jos lainkaan vaurioita.

Uhrin ruumis on yleensä pahemmin palanut kuin tavallisessa tulipalossa. Palovammat eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti eri ruumiinosien kesken. Yleensä vartalo on pahimmin vahingoittunut, joskus lähes täysin tuhkaksi palanut, mutta ääreisosat ovat vahingoittumattomat.

Useimmat itsesytyntätapaukset ovat sattuneet sisätiloissa.

Korkealla, esimerkiksi kaappien päällä, olevat laitteet kuten televisiot ovat vaurioituneet joskaan eivät palaneet.

Itsesytyntä on ollut vaikeasti selitettävä ilmiö. Ihmisruumis, josta noin 75 % on vettä, palaa huonosti. Kuitenkin useissa itsesytyntätapauksissa uhrin ruumis on palanut lähes tuhkaksi. Ruumiin polttamisen näin täydellisesti on katsottu vaativan yli 1 700 °C:n lämpötiloja – nykyaikaisissa krematorioissa poltto tapahtuu noin 1 100 °C:n lämpötilassa, minkä jälkeen luut on vielä hienonnettava mekaanisesti. Henkirikosten uhrien ruumiita on usein yritetty hävittää polttamalla (murhia on jopa yritetty lavastaa itsesytynnäksi) palavien nesteiden avulla, mutta polttoaineen loputtua ruumis lakkaa palamasta.

Kynttilänsydänefekti


Yleisen hypoteesin mukaan itsesytynnässä on kyse "kynttilänsydänefektistä" (englanniksi "wick effect"): ruumiin rasva toimii polttoaineena ja vaatteet sydämenä. Tuli olisi syttynyt ulkoisestä lähteestä, esimerkiksi tupakasta. Hypoteesi on testattu BBC:n järjestämässä kokeessa, jossa huopaan kääritty sian ruho sytytettiin pienen bensiinimäärän avulla. Ihon palettua puhki ihonalainen rasva alkoi sulaa ja valua ulos, ja myöhemmin rasvaa vapautui polttoaineeksi myös luuytimestä. Seitsemän tunnin palamisen jälkeen palo karkasi käsistä sytyttäen koko huoneen voimakkaasti palamaan ja palo sammutettiin. Sian todettiin palaneen pahoin, muttei tuhkaksi. Palon lämpötila oli koko ajan pysynyt melko tasaisena, eikä se noussut yli 800 °C:n. Ympäröivät huonekalut ja huone vaurioituivat palossa pahoin. Jopa palon kestävä kamera oli sulanut muodottomaksi möykyksi.

Kokeessa havaittiin liekkien jäävän mataliksi (korkeimmillaan noin 50 cm).

Huoneessa olevat esineet vaurioituivat pahasti, koska palon tuottama lämpö sytytti ne palamaan.

Ruho paloi erittäin pahoin, mikä johtui palon pitkästä kestosta, mutta se ei palanut tuhkaksi.

Koska polttoaineena toimii rasva, vähän rasvaa sisältävät ruumiinosat jäävät palamatta.

Lisäksi palamisen tulisi oletetusti tapahtua suljetussa tilassa, jottei synny vetoa, joka voimistaisi palamista ja aiheuttaisi tulen leviämisen. Tosin BBC:n kokeessa tuli levisi seitsemän tunnin palamisen jälkeen rajusti koko koetilaan. Eivätkä kaikki itsesytyntätapaukset ole tapahtuneet suljetussa tilassa sisällä.

Lähteet:
Itsesytyntä - Wikipedia
Ihmisen spontaani palaminen - Skepsis.fi
          

15.11.2017



Baphomet

Baphomet


Baphomet on jumalolento, jota temppeliherrojen väitettiin palvoneen kokouksissaan. Baphomet mainittiin ensimmäisen kerran transkriptioissa 1300-luvulla. Joidenkin käsitysten mukaan "Baphomet" olisi väännös nimestä "Mahomet", joka puolestaan oli keskiaikainen väännös Muhammadista, islamin profeetasta.

Baphomet esiintyy myös pakanallisena hedelmällisyyden jumalana, joka yhdistetään jälkeläisiä tuottavaan luovaan voimaan. Baphometin alkuperä on hämärän peitossa, mutta sen esikuvina ovat saattaneet olla Cernunnos tai Pan.

Baphomet kuvataan yleensä istuvana olentona, jolla on pässin tai vuohen pää ja alavartalo, mutta ihmisen ylävartalo. Pässin ja vuohen pää ovat yleisiä siittämisen ja hedelmällisyyden symboleja.

Lokakuun 13. päivä perjantaina 1307, Ranskan kuningas Filip IV pidätytti samanaikaisesti useita temppeliherroja ja kidutti heitä saadakseen tunnustuksen. Jotkut tunnustivat kidutuksen aikana palvelleensa tätä olentoa, ja jotkut kielsivät koko hahmon olemassaolon.

Yhteensä yli 100 syytettä nostettiin ritareita vastaan, monet aiheettomia, joita käytettiin myös kuningas Filip IV:n vastustajia vastaan. Kuningas Filip IV mm. kidnappasi paavi Bonifatius VIII:n ja syytti tätä lähes samoista asioista kuin temppeliherrojakin: kerettiläisyydestä, ristin päälle sylkemisestä sekä sodomiasta.

Oxfordin englannin sanakirjan mukaan nimi ilmestyy kirjoissa ensimmäisen kerran Henry Hallamin 1818 teoksessa Keskiaika, ja myös maininta että Mahomet olisi muunnelma arabian kielen sanasta Muhammad. Nimi on myös englanninkielisessä käännöksessä Joseph Freiherr von Hammer-Purgstallin Baphometin mysteeri paljastettu (The Mystery of Baphomet Revealed). Hän väittää, käyttäen aiempien koulukuntien virheellisiä arkeologisia ja kirjallisia todisteita, että temppeliherrat olisivat olleet gnostikkoja, ja että Temppelin palvonnan kohde olisi gnostilainen hahmo nimeltä Baphomet. Hallam ei ymmärtänyt kuitenkaan sitä, että gnostikoilla ei ollut idolia. Myös erään toisen teorian mukaan nimi Baphomet olisi vanha ranskankielinen muunnelma sanasta Muhammed.

Eliphas Lévi ja Baphomet


1800-luvulla okkultismi otti Baphometin omakseen. Eliphas Lévi julkaisi teoksen Dogme et Rituel de la Haute Magie (1854), jossa oli hänen piirroksena ja kuvauksensa Baphometista: siivellinen pukki, jolla on naisen ylävartalo ja soihtu pään päällä sarvien välissä, ja pentagrammi otsassa kärki ylöspäin. Levi kuvaa piirrostaan näin:

Kuvassa Pukki kantaa otsassaan pentagrammia, pentagrammin kärki ylöspäin osoittaen valon symbolina, hänen kätensä muodostaessa Hermetismin merkin, toisen osoittaessa ylös Chesedin valkoiseen kuuhun ja toisen käden osoittaessa alas mustaan Geburahiin. Tämä merkki ilmaisee täydellistä armon ja oikeuden harmoniaa. Hänen toinen kätensä on naisen ja toinen miehen, niin kuin Khunrath, sillä hän edustaa molempia arvoja ja on sama symboli. Älykkyyden liekki joka loistaa hänen (Baphometin) sarviensa välistä on maaginen universaalin tasapainon valo, kuva sielu kohotettuna materian yläpuolelle, liekin loistaessa kaiken yläpuolella. Olennon pää kuvaa syntisten kauhua, sillä sielu kärsii vain materialisoituessaan.

Levi kutsuu kuvaa Mendesin Baphometiksi, oletettavasti jumala Mendes – kreikkalainen versio Egyptin jumalasta Djedet – oli kuvattuna pukin päällä ja jaloilla. Kuitenkin tämä Egyptin Mendes-jumala oli Badjedet, ja tämä taas Osiriksen sielu.

Lähteet:
Baphomet - Wikipedia
http://www.thesectofthehornedgod.com
          

9.11.2017



Project blue book
Kuva: thenightsky.org

Project Blue Book


Project Blue Book (suom. Projekti sininen kirja) oli Yhdysvaltain ilmavoimien ufotutkimusten sarja 1952–1969. Projektin tarkoitus oli selvittää, ovatko ufot uhka Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuudelle, ja myös kerätä tieteellistä tietoa ufoista. Blue Bookin tieteellisenä neuvonantajana toimi tähtitieteen professori J. Allen Hynek.

Liikemies ja siviililentäjä Kenneth Arnold ilmoitti kesäkuussa 1948 nähneensä yhdeksän suurella nopeudella liikkuvaa objektia Mount Rainierin yläpuolella. Kun raportit Arnoldin kokemuksista levisivät ja käynnistävät ufoaallon, Yhdysvaltain ilmavoimat aloittivat 1948 havintojen tutkimisen, operaatio Signin. Nämä tutkimukset johtivat Project Blue Bookin perustamiseen vuonna 1952.

Project Blue Bookista tuli Yhdysvaltain hallinnon pitkäikäisin ufotutkimus. Seuraavien 17 vuoden aikana se keräsi 12 618 ufohavaintoa ja vastaavaa tapausta. Näistä yli 90 prosenttia luokiteltiin "tunnistetuiksi", eli havainnot selittyivät esimerkiksi tunnetuilla tähtitieteellisillä ilmiöillä tai ihmisen toiminnalla. Noin 700 tapausta jäi kuitenkin "tunnistamattomiksi". Ilmavoimat pyysivät vuonna 1966 toista komiteaa tutkimaan tarkemmmin 59 ufohavintoa. Edward Condonin johtama komitea julkaisi 1968 niin sanotun Condonin raportin. Se suositteli ilmavoimia lopettamaan ufotutkimukset, ja Project Blue Book lakkautettiinkin seuraavana vuonna.

Lähteet:
Project Blue Book - history.com
Project Blue Book - Wikipedia
          

5.11.2017



Jatulintarha
Kuva: EPA / Harri Leino

Jatulintarha on kivien reunustama polku, labyrintti, joka johtaa kuvion ulkoreunalta sen keskelle. Jatulintarhoja on ympäri Eurooppaa: Suomessa, Skandinaviassa, Kuolan niemimaalla, Vienanmerellä, Virossa, Saksassa, Englannissa ja Islannissa. Suurin osa jatulintarhoista on rakennettu vasta historiallisella ajalla, vaikka osaa niistä onkin epäilty jopa pronssikautisiksi. Uusimmat jatulintarhat on rakennettu ehkä vasta 1900-luvulla.

Suomessa jatulintarhoja on noin kaksisataa. Niistä lähes kaikki sijaitsevat rannikolla, monet Perämeren rannikolla mutta myös Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla. Suomalaisille jatulintarhat ovat olleet tärkeitä viimeistään keskiajalla, ja niiden kuvia on maalattu 1400-luvulla kivikirkkojen seinille muiden suojelevien symbolien joukkoon luultavasti torjumaan pahaa.

Suurin osa jatulintarhoista on halkaisijaltaan 8–11 metriä, mutta niiden halkaisijat voivat vaihdella muutamasta metristä yli 20 metriin.

Jatulintarhoja on kolmen mallisia. Ristikeskustaisen jatulintarhan kuvio rakentuu ristin ympärille. Munuaisenmuotoisessa jatulintarhassa on kaksi reittiä sokkelon suulta keskelle. Spiraalinmuotoinen jatulintarha on yksinkertainen spiraali. Näistä tyypeistä ilmeisesti nuorimpia ovat spiraalinmuotoiset jatulintarhat.

Jatulintarhoja on saatettu rakentaa monesta syystä. Merimiehet ja kalastajat ovat ehkä rakentaneet niitä ajankulukseen tai tuomaan suotuisia ilmoja. Jatulintarhojen on myös arveltu liittyneen hedelmällisyysriitteihin tai kertoneen alueen omistuksesta. Jatulintarhoja on myös käytetty erilaisissa leikeissä: esimerkiksi Suomen ruotsinkielisillä alueilla on kerrottu leikityn leikkiä, jossa kylän nuoret miehet ovat yrittäneet saada labyrintin keskellä seisseen neidon ulos jatulintarhasta.

Suomenkielinen nimitys ”jatulintarha” on peräisin Kemin seudulta. Jatuli tarkoittaa jättiläistä, joiden uskottiin asuneen pohjoisessa ennen saamelaisten tuloa. Kansanperinteessä jatulintarhoja on kutsuttu monella muullakin nimellä, kuten Laiskan-Jaakon rinki, Pietarin leikki ja Jerusalem.

Lähteet:
Jatulintarha - Wikipedia

Lisää aiheesta:
Salaperäiset jatulintarhat - Luontoon.fi
Merkilliset jatulintarhat - Tiede.fi
Mytologia: Jatulintarhat - Yle.fi
          

1.11.2017



Crystal skull

Kristallikallot ovat ihmisen pääkalloa esittäviä veistoksia, jotka on kaiverrettu läpinäkyvään tai vaaleaan kvartsiin.

Kristallikallot tulivat tunnetuiksi kertomusten ja uskomusten aiheiksi 1800-luvun länsimaissa. Niiden väitettiin olevan peräisin Väli-Amerikan korkeakulttuureilta, ajalta ennen Amerikan valloitusta. Niihin liitettiin ennustuksia, historiaa ja yliluonnollisia ilmiöitä. Yhdenkään kristallikallon ei ole kuitenkaan voitu osoittaa olevan peräisin väitetyltä ajanjaksolta tai alueelta.

Tutkittujen kallojen oletetaan olevan 1800-luvulta, ja eräiden vasta 1900-luvulta.

British Museumin ja Cardiffin yliopiston tutkijoista koostunut ryhmä selvitti kallojen alkuperää muun muassa elektronimikroskoopin avulla tullen siihen tulokseen, että kallot ovat väärennöksiä ja tehty 1900-luvulla. Eräällä nettisivustolla puolestaan kerrotaan:

Kristallikallot voidaan jakaa kolmeen ikäryhmään: nykyaikaiset, vanhat ja muinaiset.

- nykyaikaiset -näitä on valmistettu tuhansia erikokokoisia ja mallisia sekä eri kivilajeista pääasiassa Brasiliassa, Kiinassa ja Usa:ssa. Kalloihin ovat erikoistuneet vain harvat kaivertajamestarit.

- vanhat -nämä ovat iältään 100-1000v. vanhoja ja niitä on löytynyt mm. Kiinasta, Mongoliasta, Meksikosta ja Väli-Amerikasta.

- muinaiset -näitä määrittelemättömän vanhoja on löytynyt muutamia, kuuluisin niistä on Mitchell-Hedgesin kristallikallo, jonka sanotaan olevan yksi legendaarisista 13:sta kallosta. Tarinaa tukee se, ettei ko.kallosta löydy minkäänlaisia jälkiä työkalujen käytöstä, toisin kuin nykyaikaisista tai vanhoista kristallikalloista.

Lähteet:
Netikka.net Mpeltonen
is.fi
Kristallikallo - Wikipedia
          



Rongorongo

Rongorongo - Tulkitsematon kirjoitusjärjestelmä


Rongorongo on Pääsiäissaarella rapanuin kielessä käytetty tulkitsematon kirjoitusjärjestelmä. Rongorongon järjestelmää on yritetty selvittää, mutta siinä ei ole onnistuttu. Sanan "rongorongo" merkityksestä ei ole varmaa tietoa. Viimeiset rongorongon ymmärtäjät hävisivät 1800-luvulla. Näihin päiviin asti on säilynyt 26 puulaattaa, joissa on rongorongolla kirjoitettua tekstiä. Merkkejä on yhteensä noin 14 000.

Rongorongon keksimisen ajankohta ei ole selvä, ja eri arviot vaihtelevat aina 500-luvulta jaa. eurooppalaisten saapumisen jälkeiseen aikaan. Mistään tietystä ajankohdasta ei ole juurikaan todisteita. Teoria varhaisimmasta ajankohdasta perustuu legendaan, jonka mukaan Pääsiäissaren ensimmäinen asuttaja Hotu Matu saapui saarelleen mukanaan 67 kirjoitusta sisältänyttä laattaa. Vuonna 1864 saaren ensimmäisen ulkomaalaisen asukkaan lähetyssaarnaaja Joseph-Eugene Eyraudin mukaan jokaisessa paikallisessa talossa oli rongorongoa sisältäneitä puuesineitä. Pääsiäissaaren asukkaita eli rapanuita oli vuonna 1770 noin 4 000, ja 1860-luvulla 1 000–2 000 heistä vietiin orjiksi Peruun. Vuonna 1866 lähetyssaarnaaja Zumbohm kertoi, kuinka saarta vaivasivat lisäksi taudit, joihin kuoli ihmisiä niin nopeasti, ettei heidän hautaamisensa ollut enää mahdollista. Historialliset katastrofit hävittivät rongorongon taitajat tyystin ja viimeinen tunnettu sen taitaja, henkilö nimeltä Vike, kuoli edellämainittuna vuonna tauteihin. Vuonna 1868 rapanuita oli elossa enää 900 ja yksikään selvinneistä ei osannut rongorongoa. Rongorongoa kirjoitettiin erilaisiin puuesineisiin, kuten levyille ja sauvoihin, joista monet päätyivät polttopuuksi 1800-luvun hävitysten aikana. Tähän vaikutti saarelle saapunut kristinusko, joka kannusti hävittämään merkit aiemmasta historiasta ja uskonnosta.

Rongorongo tunnetaan 26 säilyneestä esineestä, joissa kirjoitusta on yhteensä 314 rivin ja 14 083 merkin verran. Rongorongoon kuuluu noin 120 erilaista merkkiä, joita saatettiin myös yhdistää monimutkaisempien merkkien luomiseksi. Kirjoitusta luetaan tiettävästi vasemmalta oikealle. Tekstin lukeminen aloitetaan vasemmasta alanurkasta ja kirjoitusta sisältävää puulevyä on tarkoitus kääntää 180 astetta aina joka rivin jälkeen. Toisin sanoen joka toinen rivi on kirjoitettu väärinpäin. Tieto tekstin lukujärjestyksestä perustuu eri lähteisiin vuosilta 1873, 1886 ja 1914. Jokainen enemmän kuin yhden rivin rongorongoa sisältävä kirjoitus käyttää tätä käänteistä bustrofedon-tekniikkaa.

Todennäköisintä lienee, että rongorongo on melko pitkälle kehittynyttä kirjoituksen esimuotoa, joka sisältää sekä foneettisia että kuvaelementtejä, mutta se ei ole vielä varsinaista kirjoitusta. Venäläisen tutkijaryhmän, joukossa mayojen hieroglyfejä tulkinnut Juri Knorosov, mukaan rongorongoa voidaan verrata Egyptin hieroglyfikirjoitukseen sen varhaisessa kehitysvaiheessa.

Lähteet:
Rongorongo - Wikipedia
Ancient-origins.net
          

9.10.2017



NESARA

Laki



Nesara eli (National Economic Security And Reformation Act, Laki kansantalouden turvasta ja uudistuksesta) on presidentti Bill Clintonin ja Yhdysvaltain kongressin salassa laatimaksi väitetty laki.


Nesaran sisältö:

- Luottokorttivelat ja asuntolainat annetaan anteeksi pankkien ja hallituksen tekemistä petoksista.

- Verovirasto ja tuloverotus lopetetaan. Tilalle kiinteä myyntivero uusille, ei-välttämättömille hyödykkeille tuloksi valtiolle.

- Perustetaan hallituksen pankkijärjestelmä, johon liitetään keskuspankki ja uudet arvometallit, jotka toimivat valuuttajärjestelmän kantana.

- Perustuslaki palautetaan voimaan.

- Nykyinen hallinto erotetaan ja hallinnon korvaa perustuslakia noudattava NESARA-presidentti ja varapresidentti kunnes uudet vaalit pidetään 120 vuorokauden sisällä.

- Vaatii tilapäisen presidentin julistavan "Rauhan", jotta kansainväliset pankkiuudistukset sujuvat helposti; lopettaa Yhdysvaltain vihamieliset sotatoimet välittömästi.

Lähteet:
WorldNetDaily.com
Nesara - Wikipedia
          



Puma Punku
Puma Punkun rauniot

Pumapunku on iso temppelialue, joka sijaitsee Tiwanakussa, Boliviassa. Puma Punku suomeksi käännettynä tarkoittaa "Puuman ovea". Puma Punkun on rakentanut kuulemma Aimara intiaanit ja temppelialueen iäksi arvellaan 536-600 jaa.

Puma punku


Temppelialueen kiistellyin ominaisuus on se, että miten tuolloin oli mahdollista tehdä tarkka alue, jossa on useita satoja tonneja painavia kivenlohkareita. Kivistä löytyy esim. muutaman millin paksuisia uria ja reikiä. Kivipalat on leikattu ja sopivat tarkasti yhteen kuin palapelissä. Sen aikaisilla työkaluilla työ olisi ollut mahdoton toteuttaa. Olisiko siis mahdollista, että Aimara intiaaneilla olisi ollut ulkopuolista apua rakentamassa Puma Punkua?


puma punku


Puma punku





Samantapainen artikkeli: aiheesta Coral Castle

Lähteet:
Pumapunku - Wikipedia
Mysteerinen Puma punku
          

3.10.2017



Flamingo casino
(Image: weirdomatic.com)
Kasinotoiminta on ollut kautta historian hieman epäilyttävää ja toiminta on tapahtunut aina hyvin harmaalla alueella. Milloin pelejä on pelattu piilossa ja milloin mukana on ollut järjestäytynyttä rikollisuutta, niin aina tapahtumiin on liittynyt tiettyä väärän tekemisen tuntua. Tämä on johtanut siihen, että kasinot ovat olleet monen epäilyttävän ja selvittämättömän henkirikoksen tapahtumapaikkoina ja näiden johdosta kummitushavainnot ovat niissä yleisiä.

Vaikka maailmalla on paljon kasinoita, niin havainnot kohdistuvat lähestulkoon yksinomaan Yhdysvaltoihin ja pääosin sielläkin Las Vegasiin. Synnin kaupunki ei ole nimeään saanut tyhjästä ja tässä on kaupungin riivatuimmat kasinot.


Flamingo Las Vegas


1900-luvun puolivälissä järjestäytyneellä rikkollisuudella oli vahva ote Las Vegasista. Mafiosot omistivat kasinoita ja käyttivät niitä rahanpesuus ja ylimääräisen tulon hankintaan. Nämä ei olleet mitään ilmaiskierroksia, vaan enemmän paritusta ja laittomien aineiden myyntiä. Heidän ansiosta kaupungissa "katosi" monia ihmisiä, joista ei koskaan kuultu jälkeenpäin.

Flamingo-hotellissa ei kuitenkaan kyse ole tavallisista ihmisistä, vaan itse legendaarisesta gangsterista, Bugsy Siegelistä. Hänen ansiostaan kaupunki nousi kohti sen nykyistä loistoa, mutta Siegel ammuttiin vuonna 1947 ennen kuin hän ehti nähdä työnsä hedelmiä. Monet ovat kuitenkin kertoneet nähneensa Siegelin hengen vaeltavan yhä sviittien lähistöllä ja jopa hotellin altailla yöaikaan.

Bally's Resort & Casino


Yhdysvaltain historian toiseksi suurin hotellipalo tapahtui nykyisellä Bally's Resort & Casinolla marraskuussa 1980, joka oli silloin vielä MGM Grand Hotel. Tämä traaginen tapahtuma vaati 85 ihmisen hengen ja yli 700 ihmistä kärsi vaihtelevan asteen vammoja aina savun hengityksestä palovammoihin ja murtumiin. Menehtyneet jopa hyppivät korkeiden kerrosten ikkunoista ja parvekkeilta, sillä palokunta ei pystynyt pelastamaan heitä ajoissa.

Palon jälkeen vieraat ja hotellihenkilökunta ovat nähneet useita eri henkiolentoja kävelemässä kasinolla. Yleisimmät kertomukset ovat mustista palaneen näköisistä ihmishahmoista, jotka vaeltavat ja yskivät. Havaintoja on tehty pääosin hotellin ylemmissä kerroksissa, useimmin 19- 24 kerrosten välillä. Myös henkilökunnan tiloissa on kertomusten mukaan havaittu henkiä.

The Excalibur Hotel


Keskiaikaiseen linnatyyliin rakennettu The Excalibur-kasino on siltä osin erikoinen nimi listalla, ettei sen historiasta löydy mitään erikoista tai salamyhkäistä. Tämä ei silti estä kummitushavaintoja hotellin tiloissa.

The Excaliburin tunnetuin henki vaeltaa usein hotellin käytävillä ja vieraat kertovat tuntevansa hengitystä niskassa ja puhaltelua korviin. Henkeä tavataan yleisimmin hotellin kymmenen kerroksen käytävillä, mutta kertomuksia on muiltakin läheisiltä kerroksilta. Tämän haamun taustasta ei ole mitään tietoa, eikä siihen liity mitään tunnettua henkirikosta tai onnettomuutta.

Westgate


Vegasissa on tietysti myös hieman huvittavampia ja vähemmän uskottavia kertomuksia. Joka vuosi tuhannet ihmiset kertovat nähneensä itse rockin kuninkaan, Elviksen liikkuvan Vegasin kasinoilla. Erityisesti Westgate-kasino on ollut pääosassa näissä havainnoissa, sillä tämä kasino, silloinen Las Vegas Hilton oli Elviksen viimeisiä esiintymispaikkoja. Elvis-havaintoja ei varmasti helpota se, että Vegasin alueella liikkuu jatkuvasti kymmeniä Elvis-imitaattoreita.
          

2.10.2017



Ley lines


Ley-linjoiksi kutsutaan väitettyjä kilometrien mittaisia suoria linjoja lähinnä Keski- ja Länsi-Euroopan maastossa erilaisten muinaisjäännösten välillä. Linjoihin liitetyistä muinaisjäännöksistä suuri osa on megaliittikulttuurin aikaisia, mutta joukossa on myös paljon nuorempia kohteita, kuten keskiaikaisia kirkkoja ja maatiloja. Usein kirkot kuitenkin tehtiin tarkoituksella aikaisempien pakanallisten palvontapaikkojen päälle.

Englannin ley-linjat



Britanniassa linjoja kutsutaan nimellä ley. Ley-linjat "keksi" Alfred Watkins ratsastusretkellä. Hän kirjoitti vuonna 1921 kirjan The Old Straight Track. Hän liitti muun muassa Stonehengen 30 kilometrin mittaiseen ley-linjaan yhdessä muiden megaliittisten ja uudempien kohteiden kanssa.

Heilige linien



Saksassa "pyhät linjat" (saksaksi heilige linien) "löydettiin" 1920-luvulla, samoihin aikoihin kuin Britannian ley-linjat. Muun muassa Externin kivet on liitetty pyhiin linjoihin.


Muuallakin megaliittisten kohteiden välillä väitetään olevan ley-linjoja, esimerkiksi Tanskassa. Myös Suomessa on tehty amatööritutkimuksia, joiden mukaan Länsi-Suomen kirkot muodostaisivat ley-linjoja. Jyväskylän yliopiston tietotekniikan tutkija Jorma Kyppö on esittänyt, että Laukaassa sijaitsevat neljä kivikautista kalliomaalausta muodostaisivat yli 20 km:n pituisen itä-länsisuuntaisen linjan. Ley-linjoihin hän suhtautuu kuitenkin skeptisesti. Ideaa vastaan on esitetty, että maalauksia on muitakin.

Linjoista on kehitelty paljon näennäistieteellisiä oppeja. Joidenkin mukaan linjat ovat yliluonnollisten voimien kanavia, jotka muinaisihminen merkitsi rakennelmin. Jotkut väittävät ley-linjoja voitavan havaita taikavarvulla tai heilurilla. Linjojen väitetään risteilevän kaikkialla maapallon pinnalla, ja on jopa väitetty, että ne olisivat Atlantiksen asukkaiden aikaansaannosta. Tällaiset käsitykset ley-linjoista muistuttavat käsityksiä vesisuonista ja eräitä New Age-liikkeen tunnetuksi tuomia käsityksiä energiavirroista, jotka pohjautuvat vanhaan kiinalaiseen ympäristöoppiin fengshuihin.

Lähteet:
Ley-linja - Wikipedia
futuremaps.com - ley lines

Tietoa

Mysteerien maailma käsittelee paranormaaleja ilmiöitä, salaliittoteorioita, kryptozoologiaa sekä muita mielenkiintoisia aiheita.

Muita aihealueita:
Salaseurat, henkimaailma, muinaishistoria, historian henkilöt sekä katoamistapaukset.

Lisätietoa sivusta
Linkkilista
Ylläpito suosittelee
Tietosuojakäytäntö

Facebook-sivut

Otamme vastaan kokemuksia

Onko sinulla oma mielenkiintoinen kokemus jaettavaksi lukijoillemme?

Mikäli sinulta löytyy jännittävä/mielenkiintoinen kokemus, niin lähetä yhteydenottolomakkeella viestiä.

Otamme lomakkeen kautta vastaan myös palautteita
ja juttuvinkkejä.

Ota yhteyttä

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *